Paljon parjattu joukkoliikenne

Siitä on kohta vuosi aikaa. Vasta kahdeksan vuoden Jyväskylässä asumisen jälkeen minusta tuli joukkoliikenteen vakiokäyttäjä. Siihen asti olin kulkenut jalan, pyörällä sekä henkilöautolla. Tympäännyin kuitenkin joka aamuiseen kävelemiseen säällä kuin säällä. Lisäksi Jyväskylän kaupunki yhdessä Jyväskylän Liikenteen kanssa oli tuonnut markkinoille edullisen (nykyään 45 euroa) 40 matkan kortin opiskelijoille.

Myönnän rehellisesti, että ennen kuuluin siihen joukkoon, joka avoimesti ja kärkkäästi moitti Jyväskylän joukkoliikenteen surkeaksi, tehottomaksi ja kalliiksi. Ne, jotka Jyväskylän paikallisliikennettä eivät käytä, ovatkin kovimpia arvostelijoita. Kallista se toki on vieläkin kertalippulaiselle (2.90 euroa), mutta sarjakorteilla päästään mielestäni jo kohtuuhintoihin. Kun vuosi on takana, en juuri moitteen sanaa löydä. Olen päässyt bussilla sinne minne olen halunnutkin. Ei joukkoliikenteeltä voi vaatia, että linja-autolla pääsee työpaikan oven edessä tasan klo 8.20. Ja jos ei ole valmis joustamaan omasta työ- tai opiskelumatkan aikatauluissa, silloin kannattaa huristella autolla. Mutta ei linja-autolla kulkeminen kohtuutonta joustavuutta vaadi Jyväskylän kaupunkialueella. Alleviivataan sana kaupunkialue.

Jyväskylän - nimenomaan Uuden Jyväskylän- joukkoliikenteen akilleen kantapää on kuitenkin olemassa. Se on haja-asutusalue. Laajalle ja sirpaloituneesti levittäytynyt asutus maalaiskunnan ja Korpilahden tiettömien taipaleiden takana on suuri haaste mille tahansa joukkoliikennemuodolle. Ruoke sijaitsee (vain)noin 13 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Jo sieltä keskustaan pääseminen muutoin kuin aamutuimaan ei linja-autolla onnistu. Takaisin päin keskustasta pääsee ainoastaan kerran, ja koulupäivien ulkopuolella ainuttakaan yhteyttä ei ole. Tragikoomisen esimerkin löysin kun etsin reittiä välillä lentoasema-kotini osoite lauantaipäivänä. Matkahuollon reittiopas antoi reitin: Kävelyä 27.4 kilometriä, kesto 6 h 31 minuuttia. Muutoin suosittelen reittiopasta kaikille Jyväskylän bussiliikennettä käyttäville ja sitä suunnitteleville.

Jyväskylän Liikenne perustelee heikkoa linjastoaan kannattamattomuudella. Kaupungin ja valtion tuet eivät riitä kattavan verkoston luomiseen eikä tyhjänä kulkevat linja-autot aina päättäjiäkään vakuuta. Mitä siis pitäisi tehdä? Tiivis kaupunkirakenne yhdistettynä väljään kotitaloasumiseen siten, että linja-autoreitit voidaan rakentaa kattaviksi. Tosi asia on, että maaseutumaista asumista tulee olla tarjolla myös uudessa Jyväskylässä. Kaikkia ihmisiä ei 800 neliön kaupungin tonteille voida pakottaa. Eikä kaikkia ihmisiä joukkoliikenne voi koskaan tavoittaa.