Pullojen vallankumous

"Tämä on ehkä suurin muutos alalla sen jälkeen, kun kalja siirtyi Alkosta maitokauppaan" , toteaa Suomen Palautuspakkauksen viestintäpäällikkö Johanna Jumberg.

Suomen juomapakkausteollisuus kokee ensi vuoden vaihteessa suuren mullistuksen. Eduskunnan päätöksellä ns. haittavero poistuu vuoden alussa kokonaan kertakäyttöisiltä juomapakkauksilta, joita ovat mm. alumiinitölkit ja PET-muovista (polyeteenitereftalaatista) valmistetut juomapakkaukset. PET-pullot ovat tulleet tutuiksi kaikille Lidl-kauppaketjuissa asioiville, ne ovat niitä ohuita ja lötröjä oudonmuotoisia pulloja. Niitä, joista ei voi kovin helposti juoda pullonsuusta kun ajaa autoa. Muutos ei kuitenkaan ole romuttamassa Suomen ainutlaatuista pullopantti-järjestelmää, sillä haittaveron poistumisen edellytyksenä on, että juomapakkaukset kuuluvat panttijärjestelmään. Itse asiassa, pantillisten pullojen määrä lisääntyy kun muun muassa pullovesi-pullot muuttuvat pantillisiksi.

Juomapakkauksiin kohdistetun lisäveron poistamisen taustalla on pitkälti Kilpailuviraston ärähdykset, ei niinkään ympäristönäkökohdat. Kilpailuviraston mukaan pakkausten lisävero on vääristänyt yritysten välistä kilpailutilannetta, sillä verotus on kohdellut eri tuoteryhmiin luokiteltavia juomia eri tavoin, vaikka tuotteet ovat olleet samanlaisissa pakkauksissa. Merkitystä on ollut pakkauksen sisällöllä, ei itse pakkauksella ja lisävero onkin kohdistunut ainoastaan alkoholi- ja virvoitusjuomiin. Raaka-aineena hyödynnettävistä pakkauksista (alumiinitölkit,muovi- ja lasipullot) tuottaja on joutunut maksamaan lisäveroa 16 senttiä litralta, kun verottomuuden tai alemman lisäveron saamisen edellytyksenä on ollut, että pakkaukset ovat olleet mukana panttiin perustuvassa päällysten kierrätysjärjestelmässä. Vero on ollut puhtaasti ympäristöpoliittinen ohjauskeino, sillä raaka-aineena hyödynnettäviä pakkauksia on pidetty ympäristön kannalta haitallisempina kuin uudelleentäytettäviä.

Suomessa nestemäiset nautintojuomat ovat perinteisesti pakattu uudelleentäytettäviin lasi-tai muovipulloihin, jotka kiertävät systeemissa 20-25 kertaaa. Tämä luku kuitenkin vaihtelee riippuen siitä, minkä tyyppisestä pullosta on kyse, sillä vaihteluväli uudelleenkäyttökerroissa on 8-33 kertaa. Käytöstä poistetut pullot ovat käytetty teollisuuden raaka-aineena ja lasipulloista on tehty muun muassa lasivillaa. Pantillisista juomapakkauksista palautuu panttijärjestelmän kautta systeemiin 99-75 % pakkauslajista riippuen. Alumiinitölkkien palautumisaste on Suomen mittakaavassa vain tyydyttävä, 85 % ja Alkon alkoholijuomapulloista palautuu 79-92 %.

Haittaveron poistuessa alumiinitölkkien ja kertakäyttöisten PET-pullojen määrä kaupan hyllyillä tulee merkittävästi kasvamaan. PET-pullot mahdollistavat tuottajille uusien muotojen ja värien käytön pakkauksissa, ja juomapakkausteollisuus pitääkin tätä kilpailuvalttina tulevaisuudessa. Nykyiset uudelleentäytettävät pullot tulevat häviämään pikkuhiljaa. Mielenkiintoista on nähdä miten kertakäyttöisten pakkausten palautumisprosentille käy. PET-pullojen palautumisastetavoite on asetettu 80 %:iin ja ”tavoitteena on, että mahdollisimman moni automaatti hyväksyy kaikki
pantilliset juomapakkaukset.” Eli varmaa ei ole, että kaikki automaatit antavat pantillisista pulloista panttia palautuksen yhteydessä? No, johan nyt.

Suomen Luonnonsuojeluliitton on käynnistänyt Pullopoliisi-kampanjan, jonka tarkoituksena on kannustaa kuluttajia valitsemaan kertakäyttöisen juomapullon sijasta uudelleen täytettävän pullon. Luonnonsuojeluliiton mielestä kertakäyttöiset juomapakkaukset lisäävät jätteenmäärä ja ne ovat myös MIPS-vertailussa (Material Input Per Service unit) heikoilla. MIPS kertoo siitä, kuinka ekotehokkaasti luonnonvaroja käytetään. Myös VTT:n vuonna 2002 tekemän elinkaaritutkimuksen mukaan udelleentäytettävät pullot kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin alumiinitölkit ja PET-pullot. Kertakäyttöiset lasipullojen kohtalosta on kaksi eri näkemystä. Toisten mielestä Suomessa on ylitarjontaa lasimurskeelle, ja inerttinä materiaalina lasijäte voitaisiin läjittää kaatopaikalle. Toisen näkemyksen mukaan lasimurskeesta on jopa pulaa, mutta todennäköisesti Suomessa alkaa lasimurskeralli kohti Baltian maita. Siinä taas ei ole mitään järkeä.

Yllättävää lienee ei ole, että pakkausteollisuuden tekemän tutkimuksen mukaan pullouudistus vähentää ympäristövaikutuksia. Juomapakkausteollisuuden mukaan kertakäyttöiset juomapakkaukset ovat ympäristöystävällisiä, koska ne ovat materiaalina kierrätettäviä. Suomessa on tällä hetkellä vain yksi PET-muovia kierrättävä laitos ja suurin osa murskatuista muovipulloista tullaan myymään kansainvälisille uusiomuovimarkkinoille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kierrätysmuovista valmistettavien uusiopullojen raaka-aineena käytetään kuitenkin edelleen neitseellistä materiaalia. PET-pullon etuna pidetään sen keveyttä, jolloin pulloja voidaan kuljettaa suurempia määriä kerrallaan. Uusien alumiinitölkkien valmistaminen käytetyistä tölkeistä vie 20 kertaa vähemmän energiaa kuin uuden tölkin valmistaminen neitseellisestä alumiinista, sillä alumiinin valmistaminen on hyvin energiaintensiivistä. Kaivosteollisuudella on myös muita merkittäviä ympäristövaikutuksia, vaikkakin ne Suomessa helposti pääsee unohtumaan.

Pakkauksiin kohdistuva verotus on ympäristönäkökulmasta järjetöntä. Sen mukaan ei ole mitään merkitystä kuinka suuren ympäristörasituksen esim. oluen valmistaminen aiheuttaa, kunhan pakkaus on kierrätettävä ja kuuluu panttijärjestelmään. Suomessa pullovedet ovat itseoikeutetusti valittu vuoden turhakkeeksi ja ulkomailta tuotavia ”lähdevesiä” tulisi verottaa niin kovalla kädellä, että niiden tuonti Suomeen loppuisi kokonaan.

Millaisen pullon sinä valitset?

”Esityksen seurauksena saattaa osa uudelleen täytettäviä juomapakkauksia käyttävistä toimijoista siirtyä jollain aikavälillä käyttämään raaka-aineena hyödynnettäviä juomapakkauksia. Mahdollisen muutoksen seurauksena juomapakkauksista jätteen syntymääritelmän mukaan syntyvä jätemäärä lisääntyisi, vaikka kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrään sillä ei olisikaan merkitystä. Näin ollen voidaan sanoa, että esitys ei siltä osin ole sopusoinnussa EU:n valmisteilla olevan jätestrategian kanssa, koska siinä ensisijaisena painopisteenä on jätteen synnyn ehkäisy. ”
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden juomapakkausten valmisteverosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 149/2004. Luku 4.3. Ympäristövaikutukset